Lahden Nuorkauppakamari ry:n säännöt

Lahden Nuorkauppakamari ry

PL 65

15111 LAHTI

Yhd.rek.nro 108.128

Y-tunnus 0630481-4 30.8.2007

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lahden Nuorkauppakamari ry ja sen kotipaikka on Lahden kaupunki. Yhdistyksestä voidaan käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Junior Chamber Lahti. Yhdistyksen toimialue on Lahden talousalue.

2. Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on yhteistoiminnassa Junior Chamber International Inc. -nimisen kansainvälisen järjestön (jäljempänä JCI) kanssa ja Suomen Nuorkauppakamarit ry:n (jäljempänä Keskusliitto) jäsenenä kehittää nuorten miesten ja naisten yksilöllisiä kykyjä ja kannustaa heidän yhteisiä ponnistelujaan parantaa ihmiskunnan taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia.

Tätä varten yhdistys antaa jäsenilleen tilaisuuden

1. kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen,

2. kehittää johtajaedellytyksiään osallistumalla yhdistyksen toimintaan ja sen tarjoamaan koulutukseen,

3. osallistua aktiivisesti yhteiskunnan ja oman yhdyskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen ja henkiseen kehittämiseen,

4. antaa taloudellista valistusta yhteiskunnan muille jäsenille sekä

5. lisätä ymmärrystä ja yhteistyötä eri yhteiskuntaryhmien ja kansojen kesken.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota. Yhdistys on poliittisesti puolueeton.

3. Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. antaa jäsenilleen mahdollisuuden toimia yhdistyksen vastuullisissa tehtävissä sekä osallistua Keskusliiton ja JCI:n toimintaan,

2. järjestää kokouksia, kursseja, koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä,

3. toteuttaa projekteja Keskusliiton suositusten ja ohjelmien ja paikallisten tarpeiden pohjalta sekä

4. edustaa jäseniään Keskusliitossa, suhteissa toimialueensa viranomaisiin ja muihin järjestöihin sekä erityisesti pyrkii säilyttämään kiinteän kosketuksen Hämeen Kauppakamariin.

Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi toimeenpanna arpajaisia, rahankeräyksiä ja tilapäisesti harjoittaa ravitsemus- ja anniskelutoimintaa asianomaisen viranomaisen luvan saatuaan sekä myydä mainos- ja ilmoitustilaa jäsenlehdessään ja -luettelossaan sekä harjoittaa muuta projektiluonteista varainhankintaa kuten yhdistyksen toimintaa tukevien kannatustuotteiden ja julkaisujen myyntiä ja muuta siihen verrattavaa toimintaa.

4. Jäsenet

Yhdistykseen voivat varsinaisina jäseninä kuulua yhdistyksen toiminta-alueen elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon palveluksessa työskentelevät ja nuorkauppakamaritoiminnasta kiinnostuneet alle 40-vuotiaat henkilöt. Jäsenen jäsenyys yhdistyksessä loppuu sen kalenterivuoden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 40 vuotta. Poikkeuksena on edellisen puheenjohtajan virkaa hoitava ja ennen ko. toimivuotensa alkua 40 vuotta täyttänyt henkilö, jonka on erottava sen kalenterivuoden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 41 vuotta. Ilman erityistä syytä ei jäseneksi voida valita alle  20-vuotiasta henkilöä.

Yhdistyksen uudeksi jäseneksi eli koejäseneksi valitaan hallituksen päätöksellä, jota vähintään 2/3 hyväksytyistä äänistä kannattaa. Koejäsenellä on noin vuosi koeaikaa, jonka jälkeen seuraavassa varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa vahvistetaan koejäsen varsinaiseksi jäseneksi, mikäli koejäsen on toiminut yhdistyksen sääntöjen ja toimintaohjeiden mukaisesti. Koejäsenaikanaan jäsenellä on äänioikeutta lukuun ottamatta samat oikeudet ja velvoitteet kuin varsinaisella jäsenellä.

Keskusliiton toisen jäsenyhdistyksen jäsen valitaan suoraan varsinaiseksi jäseneksi ilman koeaikaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jota vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa.

Samalla tavoin yhdistys voi kutsua kunniajäsenen edellä mainitusta ikärajoituksesta poiketen. Kannatusjäsenen, jona voi olla myös juridinen henkilö, kutsuu yhdistyksen hallitus.

Koejäsen maksaa liittymismaksun sinä vuonna, jona hän tulee koejäseneksi. Tätä vuotta seuraavina vuosina hän maksaa jäsenmaksun, on hän sitten koejäsen tai varsinainen jäsen. Varsinainen jäsen ja kannatusjäsen maksavat vuotuisen jäsenmaksun, mutta kunniajäsen on vapaa kaikista maksuista. Kunniajäsenellä ja kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä yhdistyslain 13 pykälän mukaisesti. Ero astuu voimaan saman vuoden lopussa, jolloin siitä on ilmoitettu.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan tai on toiminut yhdistyksen sääntöjen vastaisesti.

Mikäli yhdistyksen jäsen liittyy jäseneksi toiseen Keskusliiton jäsenyhdistykseen, on hän velvollinen eroamaan alkuperäisestä jäsenyhdistyksestä heti, mutta eroava jäsen on vastuussa jäsenmaksuvelvoitteiden täyttämisestä eroamisvuoden loppuun.

6. Yhdistyksen kokoukset

Hallitus kutsuu yhdistyksen vuosittain helmikuussa vuosikokoukseen ja lokakuussa vaalikokoukseen sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Jäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, ellei hän ole suorittanut koko erääntynyttä jäsenmaksuaan yhdistykselle.

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle kirjeellä tai sähköpostilla, joka lähetetään jokaiselle jäsenelle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja jossa mainitaan kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat.

Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa aikaisemmin.

7. Vaalikokous

Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään seuraavaa toimintavuotta varten seuraavat asiat:

1. päätetään hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista,

2. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kehitysjohtajat ja muut hallituksen jäsenet,

3. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja näille 1 – 2 toiminnantarkastajaa, ja

4. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitetään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta,

2. esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto,

3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle,

4. vahvistetaan kuluvan vuoden strategiaan perustuva toimintasuunnitelma,

5. määrätään liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen suuruus ja vahvistetaan toimintasuunnitelmaan perustuva talousarvio,

6. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9. Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii.

10. Kokousmenettely

Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään avoimen äänestyksen perusteella, ellei suljettua äänestystä vaadita. Kuitenkin päätökset, jotka koskeva jäseneksi kutsumista, tehdään aina suljetussa äänestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Valtakirjan käyttö kokouksissa ja äänestyksissä ei ole sallittua.

Kokouksessa toimitettavissa vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jolloin valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Poikkeuksina ovat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalit, jossa ehdokkaan tullakseen valituksi on saatava yli puolet äänestyksessä hyväksytyistä äänistä. Jos yksi ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, tulee hän valituksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta hyväksytyistä äänistä, kaksi (2) eniten ääniä saanutta jatkavat toiselle kierrokselle. Mikäli tällä kierroksella toinen ehdokkaista saa yli puolet äänistä, tulee hän valituksi. Mikäli kumpikaan ei saa yli puolta äänistä, suoritetaan heidän kesken vielä toinen äänestys. Mikäli silläkään kierroksella kumpikaan ehdokkaista ei saa yli puolta hyväksytyistä äänistä, voittaja arvotaan.

11. Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 1-3 kehitysjohtajaa sekä kolme muuta jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on vaalikokousta seuraava toimintavuosi. Edellisen vuoden puheenjohtaja on hallituksen jäsen ilman erillistä valintaa. Hallituksen jäseneksi voidaan valita vain yhdistyksen varsinainen jäsen. Henkilöä ei voida valita hallitukseen samaan tehtävään kuin kerran.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota enemmistö sen jäsenistä kannattaa, paitsi jäsenehdotukset yhdistyksen kokoukselle ja jäsenen erottaminen, jossa tarvittava enemmistö on 3/4 hallituksen koko jäsenmäärästä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

12. Hallituksen tehtävät

Hallitus edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtävänä on mm:

– Johtaa kamaria strategiaan pohjautuvan toimintasuunnitelman mukaisesti

– vahvistaa itselleen toimintaohjeet sekä jäsentensä keskinäinen työnjako,

– valmistella ja esitellä yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat,

– valmistella ja esitellä yhdistyksen toimintaohjeet yhdistyksen kokouksen vahvistettaviksi,

– ohjata ja valvoa projektityöskentelyä,

– nimittää keskuudestaan yhdistykselle varapuheenjohtajasta ja kehitysjohtajista yhteiskunta-, yksilö-, yhdistys- ja kansainvälisten asioiden lohkonvetäjät

– nimittää yhdistykselle sihteeri, rahastonhoitaja ja tiedottaja, elleivät hallituksen jäsenet toimi kyseisissä tehtävissä

– nimittää projektinjohtajat ym. tarpeelliset toimihenkilöt ja päättää näiden tehtävistä ja mahdollisista palkkioista

13. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa sekä vuosi- ja vaalikokousta lukuun ottamatta sellaisissa yhdistyksen kokouksissa, joihin ei kokouksessa valita muuta puheenjohtajaa. Puheenjohtaja pitää huolta siitä, että yhdistys toimii tarkoituksensa mukaisesti.

Varapuheenjohtajan tehtävänä on perehtyä kamarin toimintaperiaatteisiin. Puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä. Mikäli myös varapuheenjohtaja on estynyt, hoitaa puheenjohtajan tehtäviä kehitysjohtaja siinä järjestyksessä kuin heidät on valittu.

14. Toimintalohkot

Yhdistyksen toimintaohjelmaansa ottamien projektien suunnittelu ja toteuttaminen suoritetaan hallituksen ohjeiden mukaan. Kehitysjohtajat ja varapuheenjohtaja ohjaavat ja koordinoivat toimintalohkojen toimintaa hallituksen vahvistaman työnjaon mukaisesti. Tärkeimpiä projekteja varten nimitetään erityisiä projektinjohtajia.

15. Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

16. Toimintakertomus ja tilinpäätös

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen hallituksen tulee viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta toimittaa tilintarkastajille yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös liitteineen. Tilintarkastajan tulee kaksi viikkoa ennen vuosikokousta palauttaa toimintakertomus ja tilinpäätös hallitukselle sekä samalla liittää niihin tilintarkastuskertomuksensa.

17. Sääntöjen muuttaminen

Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamiseksi on jätettävä kirjallisesti hallitukselle, joka esittää ne lausuntoineen yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi. Kokouskutsussa tulee muutosehdotus esiintyä kokonaisuudessaan. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään 2/3 hyväksytyistä äänistä sitä kokouksessa kannattaa. Ennen kuin muutos ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi, on Keskusliiton hallituksen hyväksyttävä se.

18. Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkaminen on päätettävä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen on vaali- tai vuosikokous. Vähintään 2/3 hyväksytyistä äänistä tulee molemmissa kokouksissa kannattaa purkamispäätöstä. Purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen on myös päätettävä yhdistyksen varojen käytöstä ottaen huomioon sen, että varoilla on pyrittävä tukemaan jotain Lahden elinkeinoelämälle hyödyllistä tarkoitusta.

Lahdessa 8.10.2013